Vihdoin ja viimein. Jo sitä on odotettukin. Ensimmäistä ukkosta nimittäin. Ennusteet olivat suotuisat, mutta ehtoolla aloin jo uskomaan, että tämä alue jää taas väliin. Muualla räiskytti, mutta täällä ei mitään. 50 kilometrin päässä kahteenkin suuntaan paukutteli ukkonen, mutta täällä oli hiljaista.

Sitten parvekkeella nikotiiniannosta nauttiessani yks kaks välähti suoraan edessäni. Voi sitä riemua. Flc:n sättiin ja siipalle äkkiä viestiä asiasta.

Siippa oli aivan ihana, ja kiikutti minut parempaan paikkaan kuvaamaan. Tässä kotosalla kun on puita ja taloja edessä. Hihii. Sain kuin sainkin pari kivaa salamakuvaa.